Se, että joku lukee mun blogia antaa mulle voimaa kirjoittaa uutta matskua!

Edellisestä blogi setistäni on aikaa jo melkoisesti ja melkoisesti myös on asioita tapahtunut sen jälkeen. Aloittakaamme siis aivan alusta.

Oli mielettömän siisti elokuinen päivä, vuonna 1987. Kristiina Könönen tunsi kuinka hänen sisältään tunkeutui ylikasvuinen kalju lapsi. Jälkeenpäin tämä lapsi nimettiin Villeksi. Lapsen älyttömyys oli siinä, että hän esim. kusi isänsä päälle, kertasi toisen luokan ala-asteella ja teki veteen kaakaota. Jalkapalloa tämä nuori sälli rupesi pelaamaan 5- vuotiaana ja lopetti sen 10 vuoden päästä rippileirin jälkeen. Syynä jalkapallon lopettamiseen oli tietenki paska valmentaja, mutta myös toinen hyvin ratkaiseva tekijä, skeittaus (tässä kohtaa moni olisi veikannut lsd:tä). Skeittaus oli saannu jalansijansa Villeen noin 12-13 vuotiaana, mutta 15 vuotiaana kun hän lopetti jalkapallon, hän antautui todella suurellaa tunteella skeittaukselle.

Tämän jälkeen kotitehtävät jäivät tekemättä ja kokeisiin luku oli yhtä sluibailua, mutta se kannatti. Lukiosta päästiin ja skeittaus kulki mukana! Ylioppilaana Ville nautti suurista rahamääristä/päämääristä ja valkoisesta hatusta. Kumminki tuli aika, jolloin piti lakki laittaa nurkkaan ajella pää ja pukeutua siihen vihreään. Armeijassa Ville oli kaksi päivää ja oli valmis vaihtamaan sivariin, mutta monien rohkasujen jälkeen hän skarppasi! Tässä vaiheessa kiitos Jumalalle, että ne ei laittanut Villeä aukkiin. Useita tunteja puomivartijana, laiturivahtina, soppamiehenä, korpraalina. Suurimpia kamppailuja armeijassa olivat esimerkiksi leireillä tarpeiden hoito. Mielettömän hirveetä kun on pakkanen, eikä saa mennä riu'ulle vaan pitää mennä haisevaan pajamajaan. Siellä sitten yrität asettaa papereita kauniisti pöntönreunoille, mutta ei siitä hyvän tähden tule mitään!

Ei kuitenkaan käytetä enempää aikaa tuohon, siis eteenpäin. Tänä päivänä, jos herra sua, on Ville pääsemässä okl:llään(heikolta näyttää). Kummiskin, armeijan aikana Villelle avautui tulevaisuuden ammatti, opettajuus. Maailman laiskin ja huonoin opiskelija, mutta silti yrittää opettajaksi, miten käy! Ketään ei loppujen lopuksi kiinnosta miten käy. Kummiskin tässäkin vaiheessa elämää kulkee lauta mukana ja se on todella jees. Skeittaus tulee olemaan aina iso osa Ville - elämää. Tietenkin on asia mitä mikään ei tule voittamaan ja se on Ville rakkaus Jeesukseen (not in the gay way). Villen kuullaan sanoneen, että: "Usko Jeesukseen pelastaa", eli hän pelastuu! Sinun kannattaa myös kokeilla samaa.

Lopuksi:
Se joka tajusi mitä juuri äsken kirjoitin, voi ottaa minuun yhteyttä puhelimitse (vaatii aikaisempaa numeron omistamista). Kiitos, että luit tämän.

-Ville "Chief" Könönen